Pätevä peli aloittaa syntikkahommat. Ääniä löytyy niin paljon kuin vain jaksaa ja osaa keksiä. Sekvensseri on ehkä hitusen liian lyhyt. Sisään rakennettu loop ominaisuus ei olisi pahitteeksi ihan siksikin, että Monologuen perkussio osasto on niin loistava, että sillä tehdyt perkussiot jättäisi mielellään pyörimään taustalle ilman lisälaitteita.
Näin aloittelijana polyfonisen ja monofonisen soittimen erot eivät ihan heti auenneet ja vaikka Monologue on hyvä soitin, sillä saa sointuja vain oskillaattoreita käyttäen, mutta sillä ei pysty mm. soittamaan sointuja eikä melodioita sekvenssien päälle. Mutta vaikka sekvensseri on aika lyhyt, se on neljän käytössä olevan raidan ansiosta erittäin monipuolinen. Monologuen näyttö on myös ominaisuus, jonka tulisi olla pakollinen kaikissa saman hintaluokan syntikoissa.
Laite sopii niin hemppistelyyn kuin myös rouheampaan vääntöön ja ainakin omasta mielestäni toimii myös aikakoneena chiptune ja 8 bittisen pelimusiikin faneille.
Hankin laitteen elektropunkkia, gootti viboja, EBM ja industrial vääntöä silmälläpitäen, sillä olin muutamasta paikasta lukenut Monologuen olevan oiva punk syntikka. Jaan lukemani mielipiteen, siinä on retro meininkiä niin sisäisesti kuin ulkoisestikkin.
