Tiesitkö nämä suomalaiset käännökset legendaarisista biiseistä?

Oletko sinäkin käännösiskelmien ystävä? Minä ainakin olen! En elänyt aikaa, jolloin käännösiskelmät olivat Suomen suosituin musiikkityyli ja radiotaajuuksien ja viihdeohjelmien itsestäänselvyys (toki tohdin väittää, että tälläkin hetkellä elämme eräänlaista käännösiskelmän aikaa), mutta olen suhtautunut musiikin kääntämiseen koko elämäni ajan todella intohimoisesti. Kiinnostavinta pikkupoikana vanhempien levyjä kuunnellessa oli se, että ei loppujen lopuksi ihan ymmärtänyt, miksi Beatlesin Penny Lane kuullosti täsmälleen samalta kuin Pepen Rööperiin. Ja sinä hetkenä, kun ymmärtää suomalaisten artistien 15 suosikkia- levyjen sisältävän lähinnä käännöksiä, alkaa aivot epäilemään kaiken musiikin alkuperää. Yllätyin kovasti selatessani erinäisten kappaleiden tekijätietoja ja huomatessani, että esimerkiksi Pepe Willbergin Aamu ja Laila Laila Kinnuselle sävelletty Toiset Meistä ovat Suomalaisia kappaleita, eikä käännöksiä. Kyse ei siis ole missään vaiheessa ollut siitä, etteikö suomalaiset osaisi tehdä biisejä. Jotkut kappaleet ovat vain niin hyviä, että niiden suomenkielinen versiointi tuo laulun vielä lähemmäs sydämiämme. Nyt seuraa siis lista mielestäni erikoisimmista, mutta minulle rakkaimmista Suomalaisista käännösteoksista!

Johnny- Jonglöörit (David Bowie – Life on Mars)

Sanoittajaguru Vexi Salmen kääntämä ja Johnnyn vuonna 1973 levyttämä Life on Mars- käännös Jonglöörit on teos, jota rakastan yli kaiken. Musiikkia voi kääntää monin eri tavoin, ja yleensä Suomalaisissa käännöksissä koitetaan löytää kappaleen alkuperäinen idea melko ilmiselvin keinoin. Jonglöörit on loistava esimerkki erittäin ”kryptisen” kappaleen koodin purkamisesta keinoin, jotka eivät ole todellakaan ilmiselviä. Kuinka helppoa kappale olisikaan ollut kääntää näkövinkkelinään avaruudesta alaspäin katseleminen, ja ihmiskunnan toilailujen televisio-ohjelmaan rinnastaminen. Vexi lähti omille teilleen ja puki kappaleen tematiikan ensitöikseen Suomalaiseen näkövinkkeliin:

Suomen Markkakin sairastui, kellui, killui ja sitten ui

Joukko Valtioneuvoston, marssii tahdissa inflaation

Onpa tiukalla duunarin vyö, kauppatasetta tuonti syö

Piiri pyörii vain kiihtyen, miehet mainiot myötä sen

Suomalaisten ahdingon rinnastaminen suureen sirkukseen, jonka mahtavat jonglöörit päättävät heitoillaan kansan tulevaisuudesta, on neronleimaus vailla vertaa. Alkuperäisen kappaleen kyynis-poliittinen sävy saavutettiin keinoja kaihtamatta legendaariseen käännösiskelmä-tyyliin.

               Kirka – Liikaa stadiin (Stevie Wonder – Living For the City)             

Kuka muukaan olisi voinut esittää Stevie Wonderin Living for the cityn, kuin suomen oma Stevie Wonder Kirka! Veikkaanpa, että Wonderin alkuperäinen sävellaji olisi ollut monelle Suomalaiselle mieslaulajalle aivan mahdoton. Onneksi Kirkalle mikään ei ollut mahdotonta. Tulkinta on aivan tajuttoman rautaista ja kappaleen tuotanto ja Islanders-yhtyeen groove on suuri hatunnosto alkuperäisteokselle. Jos ensimmäisen säkeistön ”hänellä ei svengaa”- lauseen räjähtävä energia lähettää kylmiä väreitä selkäytimeeni ja adrenaliinia verenkiertooni vuonna 2020, voin vain kuvitella mikä on ollut vuonna 1975 levysoittimen ympärille kokoontuneiden ensikuulijoiden fiilis, kun Liikaa Stadiin on pärähtänyt Tiukka Linja levyn A-puolella! Aivan käsittämätöntä.

Wonderin alkuperäisteoksessa käsitellään suurkaupunkien mittavia ongelmia, köyhyyttä ja vähemmistöjen oikeuksia etenkin New Yorkissa. Kyseessä oli hankala aika Amerikkalaisessa almanakassa, ja tuttuun tapaan Wonderin yhteiskuntatietoisuus välittyy kappaleen tekstistä moitteitta. Jussi Tuomisen käännöksessä kaupunkien epäkohdat ollaan käännetty tuttuun Suomalaiseen ilmiöön: Maaltamuuttoon. Kappaleessa monet erilaiset ihmiskohtalot lähtevät Stadiin etsimään parempaa elämää ja Helsinkiläiset kummastelevat tätä suurta väkiryntäystä!

Tuo kundi kai, on muuten aivan ookoo

Muut duunin sai, hän kadulla vaan seisoo

Jos töitä ei, ei juokse myöskään hinta

Siis häivy hei, on teitä liian monta

Tänne toivomaan, toivomaan tänne stadiin

Kai Hyttinen – Tanssikeikka (Tina Turner – Private Dancer)

Harmaa massa jälleen täyttää seuraintalon parketin. Ilta samalta näyttää, aivan kuin eilenkin. Samat laulut tuhat kertaa, käymään vain ja dirlandaa, en itse penninkään vertaa niistä enää irti saa.

Tämä Kai Hyttisen kunnianosoitus kaikille Suomen bilebändeille ja erinäisten tilaisuuksien soittajille pitäisi olla jokaisen keikkapakun tunnusbiisinä. Jos et ollut vielä kuullut kyseistä veisua, suosittelen soittamaan kaikille bändikavereille keikkareissulla. Kai Hyttinen on osunut kappaleensa sanoilla Suomalaisen soittajan sielunmaisemaan yhtä hienosti, kuin Timo Jutila 1995 MM finaalissa 4-0 maalillaan. Pidetään nyt kuitenkin mielessä, että kappaleen tarkoitus on varmasti ollut ironisoida kaikista harmittavimpia hetkiä duunin parissa, keikoilla on kuitenkin usein todella hauskaa eikä läheskään näin synkkää.

Tina Turner kertoo kappaleessaan epämiellyttävän tanssiduunin tekemisestä mieli markoissa ja menoksi, ei siinä muu auta -mentaliteetilla. Unelmat paremmasta elämästä vaivaavat tanssijaa, joka ajattelee kuitenkin kaiken joskus kääntyvän paremmaksi. Samanlaiseen limboon on joutunut Kai Hyttinen keikkojensa kanssa. ”Joka tanssikeikan vain rahasta laulan, muutakaan osaa mä en. Joka tanssikeikan vain rahasta laulan, luon unelman valheellisen.” Laulun lakoninen tulkinta tuo esiin tunteita, joista moni muusikko varmasti vaikenee.

Finntrio – Mansikkamaa (The Beatles – Strawberry fields forever)

The Beatlesin Magical mystery tour- levyn Strawberry Fields Forever– kappale vangitsi aikanaan sieluni sopukat. Kappaleen sanoitusten syvä maaginen rauha vie mielestäni aidosti maille, jossa huolta ja murheita ei ole olemassakaan. Me kaikki koitamme löytää jonkinnäköistä rauhaa ja mielessäni kävikin pari vuotta sitten ajatus: Miltäköhän tämä kappale kuullostaisi suomeksi? Äh, joku on varmaan tehnyt se jo.. Ja niin olikin!

Finntrio teki Mansikkamaa versiointinsa vuonna 1967 ja vangitsi kappaleen harmonisen ajatuksen täydellisesti. Koen syvää iloa kuunnellessani tätä naiviuden ilotulitusta, sillä se on mielestäni todellinen kunnianosoitus rauhaa tavoitteleville Beatleille. Lähde siis pakoon pelkoa ja inhoa mansikkamaalle, et tule katumaan sitä hetkeäkään!

Kovaa on elää näin muuten, kun pelko täällä ahdistaa

On hyvä olla paikka siis jossa rauhan saa ja joka turvan tarjoaa

Tule mukaan vaan, lähden suojaan taas mansikkamaan

Huolta ei näy ja kaikki siellä hyvin käy

Mansikkamaalle pakoon 

Arto Sotavalta – Kapteeni Tom (David Bowie – Space Oddity)

Luvassa suurin suosikkini: Arto Sotavallan kääntämä, ja itse esittämä Kapteeni Tom! Tämä täydellisyyttä hipova 1973 julkaistu käännös hivelee kaikkia aisteja. Silmäsi sulkemalla näet edessäsi mustavalkoista arkistokuvan oloista filminpätkää avaruusaluksen varustelusta ja Sotavallan ääntä kuuntelemalla pystyt peräti tuntemaan käsinkosketeltavan jännityksen lähtölaskennan kaikuessa vanhoista kaiuttimista. Jos lähden joskus avaruuteen, etenkin jos lähtöni tapahtuu Suomalaiselta kaupalliselta avaruusasemalta, tämä kappale tulee soimaan repeatilla päässäni.

Kääntämisen maailma on kummallista. Joskus tarina on vain suora käännös, tehty täysin ajattelematta muuta, kuin alkuperäisteoksen sanoja. Joskus kääntäjä tähtää samankuuloisiin vokaaleihin ja sävyihin kuin alkuperäisessä, ja joskus kappaleesta tulee täysin oma, kääntäjän sisäisen maailman kuva. Tämä kappale on loistava esimerkki näiden kaikkien yhdistelmästä. Kuunnellessani kappaletta, en kuule käännettyä kappaletta, vaan Arto Sotavallan aidon ajatuksen avaruuteen lähtemisestä, ja ympäröivän tyhjiön tuomasta yksinäisyydestä. Kappaleen ”Mikä on kapteeni tom?”, ”Can you hear me Major Tom?” – on niin nerokas sutkautus, että se saa kenen tahansa avaruussukat pyörimään jaloissa.

Bowien alkuperäisteos on mieletön, peräti musiikin historian parhaita kappaleita. Haluan kuitenkin pitää Sotavallan käännöstä arvossaan ja laittaa sen tässä blogissa viimeiseksi. Toivon, että suomalainen käännöskulttuuri ei kuolisi. Kyseessä ei ole kappaleiden varastaminen, päinvastoin: Kyseessä on kappaleen uudelleenjärjestäminen jotain kansallista identiteettiä mukanansa kantaen. Pidä se mielessä seuraavan kerran kun kuulet radiosta hienon käännöksen!

Ei muuta tällä kertaa, nähdään taas seuraavan blogin merkeissä! Ideoita ja ajatuksia voi kirjoittaa kommenttikenttään!

-Mathias

Suomalainen muusikko

Näytä kaikki Mathiasn blogipostaukset