10 klassista mestariteosta

Klassinen musiikki – toisin sanoen länsimaalainen taidemusiikki – on ollut Euroopan valttikortti jo keskiajasta asti. Tämä kauan sitten muotonsa ottanut konventio on luonut ympärilleen ja seuraajakseen uutta ja mielenkiintoista musiikkia, musiikillisia koulukuntia ja musiikin kentällä edelleen näkyvissä olevia rakenteita ja standardeja.

Nämä klassiset mestariteokset ovat kysyttyjä ja niiden suosio on ollut ensiesityksestään asti katkeamatonta. Jos satut pelaamaan tietovisapelejä perheesi kanssa jouluna, tässä on pieni valikoima varmoja pisteitä; ajattomia ja kaikkien tuntemia kappaleita klassisen musiikin repertuaarin valtavasta laarista.

1. Johann Sebastian Bach: Brandenburgilaiset konsertot

Jos teet ensin helkutin hyvää työtä etkä kuitenkaan saa palkkiota, luvattua työtä, eikä teosta edes soiteta, jotain on mennyt pahasti pieleen. Juuri näin kävi Johann Sebastian Bachille Brandenburgin rajakreivi Christian Ludwigille säveltämiensä “Brandenburgilaisten konserttojen” kanssa. Ilmeisesti sympaattinen säveltäjä oli paljon edellä barokkiaikaansa… Ei hätää, nimittäin taustastaan huolimatta nämä sävellykset kuuluvat nykyään Bachin suurimpiin mestariteoksiin.

2. Georg Friedrich Händel: Messias oratorio

Pitkän linjan legendaaristen säveltäjien aikaan ei ollut harvinaista, että sävelten sankarien ansioita laiminlyötiin heidän elinaikanaan. Händel sen sijaan sai nauttia kuuluisuudestaan jo elinaikanaan, menestyi Englannissa ja oli maailmankuulu. “Messias” on peräisin hänen luovasta mielestään, teos, joka on nivottu uskonnolliseen teemaan kolmessa osassa. Jokainen, joka teosta edes etäisesti kuuntelee,  vaikuttuu varmasti sävellyksen kovin yksinkertaiseen viitekehykseen verhotusta virtuoosimaisesta monimutkaisuudesta. Händel halusi säveltää ilman esteitä. Hän halusi, että yleisö ymmärtää hänen sanomansa. Ja hänen on täytynyt olla todellinen salamasormi ja nopean ajattelun ideoiden lähde. Hän nimittäin tarvitsi tähän monumentaaliseen teokseen vain ennätykselliset 24 päivää.

3. Sergei Rachmaninoff: Pianokonsertto nro. 3 d-molli

Oscar-palkittu elokuvaklassikko “Shine” (1996 – Dr. Scott Hicks) kertoo pianisti David Helfgottista, joka vietti useita vuosia mielisairaaloissa skitso-affektiivisen mielenterveyshäiriön vuoksi. Vaikka sairautta ei voida täysin parantaa, hän saa voimansa takaisin ja palaa voitokkaasti näyttämölle entisenä ihmelapsena. Tämän elokuvamelodraaman legendaarinen partituuriraita on Sergei Rahmaninovin 3. pianokonsertto; virtuoosi oli säveltänyt konserton niin vaikeaksi ja näyttäväksi, että sen esittämistä pidettiin mahdottomana.

4. Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa

Vivaldin “Neljä vuodenaikaa” heijastavat vuoden luonnollista kulkua. Tästä syystä teos koostuu luonnollisesti neljästä konsertosta. Venetsialainen säveltäjä käyttää epätavallisia tyylillisiä keinoja. Hän imitoi lintujen laulua ja viserrystä eikä pysähdy ukkosen ja lumimyrskyn musiikilliseen toteutukseen. Hän kietoo tämän monimutkaiseen kokonaisuuteen, joka aiheutti sensaation barokin aikakaudella ja joka on tehnyt Neljästä vuodenajasta yhden barokin useimmin esitetyistä teoksista tähän päivään asti. Upea teos lisäykseksi musiikilliseen aarrearkkuun.

5. Joseph Haydn: Lontoon sinfoniat

Se, että Haydn oli Beethovenin opettaja ja Mozartin ystävä, antaa jo pienen kuvan hänen taidoistaan ja merkityksestään. Itse asiassa hän oli säveltäjä, jonka tuotanto on valtava. Kun otetaan huomioon hänen kynästään peräisin olevat yli 100 sinfoniaa, voisi luulla, että hän toimitti musiikillista liukuhihnatavaraa. Kuten hyvin tiedetään, näin ei ollut. Kuitenkin hänen luovuutensa ja perfektionisminsa tuntuivat todella kukoistivat vasta, kun hän sai lähteä matkalle potkujensa jälkeen. Hän kirjoitti viimeiset sinfoniansa Lontoossa. Ja näitä “Lontoon sinfonioita”, erityisesti nro 99-104, ammattikunta luonnehtii hänen työnsä kohokohdiksi.

6. Bedřich (Friedrich) Smetana: Vltava (Moldau)

“Die Moldau” (Vltava) on tšekkiläisen säveltäjän Bedřich Smetanan tunnetuin teos. Se on peräisin sinfonisesta teoksesta “Isänmaani”, ja se soinnuttaa ainutlaatuisella tavalla samannimisen joen -Tšekin tasavallan suurimman joen, joka tunnetaan myös nimellä “Böömin meri” – kulkua. Smetana muuntaa luontokuvat ääniksi, ja “Die Moldau” on jo kauan sitten muodostunut eräänlaiseksi korvaavaksi kansallislauluksi Tšekin tasavallassa. Muuten: Kun Smetana näytti monimutkaiselle teokselleen vihreää valoa vuonna 1874, hän oli itse jo täysin kuuro!

7. Gustav Mahler: Das Lied von der Erde (Maan laulu)

Gustav Mahlerin teokselle “Das Lied von der Erde” on erityisen ominaista sen ainutlaatuinen rakenne. Osien järjestys perustuu sinfoniaan ja raskaat kulmaosuudet korostavat säkeistörakenteeseen perustuvaa sonaattimuotoa. Kevennys c-mollista C-duuriin kasvattaa teosta aina päätösosaan asti. Mielenkiintoista tässä yhteydessä: Mahler asetti huippuluokan teoksissaan – muun muassa “Lied von der Erde” – muusikoille erittäin korkeat vaatimukset. Ja näin tehdessään hän tutki eri sinfonisten tyylilajien rajoja. Gustav Mahler kuoli 110 vuotta sitten. Vuonna 2021 juhlitaan Mahler-vuotta.

8. Franz Schubert: Winterreisse (Talvinen matka)

Franz Schubert maalaa synkän kuvan vuonna 1827 säveltämässään “Winterreise”-teoksessa. Hän kertoo synkkään sävyyn tarinan päättyvästä rakkaudesta ja halveksitun surullisesta tiestä. Karmeat musiikilliset tarinat olivat tuolloin kaikkea muuta kuin valtavirtaa ja monet aikalaiskuulijat jopa säikähtivät vaikuttavasti juhlittua surumielisyyttä. Schubert loi teoksen vuotta ennen kuolemaansa. Niinpä nykyiset esittäjät ymmärtävät Winterreisen musiikillisena kuvana ihmisen tiestä hautaan.

9. Wolfgang Amadeus Mozart: Eine Kleine Nachtmusik (Pieni yösoitto)

On edelleen epäselvää, kuinka monta osaa Mozartin serenadissa “Eine kleine Nachtmusik” oli alun perin. Mozartin luettelossa (catalog raisonné) on viisi osaa; valitettavasti toinen lause puuttuu. Ei tiedetä, onko sivut tarkoituksella poistettu. Voi myös olla, että ne ovat kadonneet tai unohtuneet. Klassinen huhumylly jatkaa kuohumistaan. Joka tapauksessa serenadi on musiikillinen mestariteos ja sinänsä yhtä monimutkainen kuin sinfonia. Ja onhan se kaunis.

10. Ludwig van Beethoven: Oodi ilolle

Lontoolainen huutokauppa Sotheby’s myi vuonna 2003 yhdeksännen sinfonian erikoisversion huikealla kolmella miljoonalla eurolla. Beethoven oli suuttunut siitä, miten huonosti kopioijat olivat tulkinneet hänen käsialaansa. Niinpä Beethovenin vihaiset huomautukset on ikuistettu tähän kopioon hänen teoksestaan; huokauksia, jotka mestari yksinkertaisesti kirjoitti nuottien reunaan. Loppujen lopuksi Friedrich Schillerin “Oodi ilolle” -teoksen sovitettu versio on yksi maailman soitetuimmista kappaleista ja vuodesta 1985 lähtien Euroopan unionin virsi, jota tuolloin vielä kutsuttiin Euroopan Yhteisöksi.

Mikä klassikkokappale on suosikkisi?

Suomalainen muusikko

Näytä kaikki Mathiasn blogipostaukset