Tekoälyn nousu musiikkimaailmassa – Ei syytä huoleen!

Tekoälyn maailmassa tapahtuu paljon tällä hetkellä. Tämä koskee myös musiikkia: Niin musiikin tekemistä kuin sen tuottamista. Monet artistit, jotka ovat siirtyneet pois analogisesta tuotannosta, käyttävät nyt tekoälyä tuotantoprosessissaan. Tekoäly muuttaa tapaa, jolla musiikkia luodaan ja kuunnellaan, aina sävellyssovelluksista ja masterointialustoista biisintunnistustyökaluihin ja erittäin yksilöllisiin soittolistoihin. Vaikka tulevaisuuden lupaava teknologia on vielä lapsenkengissä, se on ollut jo pitkään keskuudessamme.

 Ennen kuin aloitamme: Pari esimerkkiä tekoälystä

Monia ihmisiä hätkähdyttää termi “tekoäly”, sillä kone ei voi olla älykäs! Filosofisessa mielessä kone ei voi olla älykäs, sillä se on ainoastaan yhtä älykäs kuin sitä ruokkiva. Jopa itseoppivat järjestelmät mutustelevat vain ihmisen kokoamalla tiedolla ja voivat luottaa vain ihmisen arvioihin. Tekoälyltä puuttuu – ainakin toistaiseksi – vapaa tahto ja asioiden arvioiminen oman maun mukaan. Sillä ei ole omaa tietoisuutta, vaikka tiedemiehet kiistelevätkin jo tästä. Mutta: Jos älykkyys ymmärretään puhtaasti kyvyksi ratkaista tehtäviä ajattelemalla, sen tekoäly kyllä osaa.

AI: Tunnista mahdollisuudet ja hyödynnä tilaisuudet

Tekoälyä voidaan käyttää uuden musiikin säveltämiseen, ainutlaatuisten mashupien luomiseen ja myös robottinäyttelijöiden luomiseen. Maasto, jolla tekoälyä voidaan hyödyntää uusien asioiden luomisessa, on yksinkertaisesti rajaton, ja mahdollisuudet ovat loputtomat – aina edellä mainittujen ohjelmoinnin tai ihmisen antaman tiedon asettamien rajojen sisällä. Tekoäly kykenee myös luomaan sanoituksia, joilla on ennalta määritetty tunnetaso, luomaan aiemmin tuntemattomia musiikkigenrejä ja tutkimaan musiikin rajoja.

Yksi muista eduista on, että tekoälyn tukema biisinkirjoittaminen, jossa “digitaalinen laatikko” antaa joskus hyvin epätavallisiakin ehdotuksia, voi mahdollisesti lievittää kirjoittajablokkeja. Musiikki, joka perustuu osittain itseoppiviin algoritmeihin, on kuin lähtisi tutkimaan maailmaa, jonka salaisuudet ovat tällä hetkellä vielä syvästi piilossa. Ainoa tapa saada selville, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, on jatkaa eteenpäin. 😉

The song Eternal from the album Proto by Holly Herndon, full AI based album

Tekoäly: Vaikutus musiikkimaailmaan

Tekoälymusiikin vaikutus ei ole enää täysin uusi aihe. Pikemminkin tekoäly on jo vuosien ajan osoittanut vaikutuksensa musiikkiteollisuudessa. Tekoälyn tuottama mindfulness-ambient-musiikki, sisällöntuottajille suunnattu tekijänoikeuksista vapaa musiikin tuottaminen sekä automatisoitu miksaus ja masterointi ovat kypsyneet merkittäviksi toimialoiksi noin puolen vuosikymmenen aikana.

Samoin suoratoistopalvelujen suosittelujärjestelmät perustuvat tekoälyalgoritmeihin. Tekoälyä käytetään esimerkiksi musiikin ja sen erityispiirteiden analysointiin, mallien tunnistamiseen ja niiden perusteella tapahtuvaan henkilökohtaisten musiikkisuositusten levittämiseen. Tekoäly ja koneoppiminen ovat jo pitkään muuttaneet musiikkiteollisuuden kasvoja. Koskaan ennen ei ole ollut näin helppoa luoda ja kuunnella miellyttävää musiikkia.

Huoli on ymmärrettävää, mutta pelolle ei ole aihetta

Mahdollisia riskejä on varmasti olemassa. Yksi suurimmista peloista on, että tekoälyllä toimiva musiikki voisi tehdä ihmismuusikoista ja -lauluntekijöistä tarpeettomia, korvata heidät ja siten lähettää heidät työttömiksi. Näihin pelkoihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella. Loppujen lopuksi on yksi asia, jota tekoäly ei voi tehdä: Olla luova muusikon tavoin. Huoli siitä, että tekoälymusiikki voisi johtaa kuuntelijoiden kyllästymiseen toistuvien soundien tai tyylien vuoksi, vaikuttaa myös melko perusteettomalta. Loppujen lopuksi jokainen päättää edelleen itse omasta musiikkimaustaan. Jos jokin genre mahdollisesti tulvii yksitoikkoisuutta, kuluttajat kääntyvät automaattisesti pois, mutta eivät hylkää musiikkia kokonaan.

Kuten jokaisen uuden aiheen kohdalla viipaloidun leivän keksimisen jälkeen, tekoälyä on käytettävä eettisesti, moraalisesti ja laillisesti. Tekoälyn tekemä tekijänoikeusrikkomus on edelleen tekijänoikeusrikkomus; tekoälyn väärentämä kappale on edelleen väärennetty kappale.

Tekoäly voi tuoda takaisin haudan takaa

“The Lost Tapes of the 27 Club” -julkaisun uudelleensyntyminen tapahtui vuonna 2021. Ainoa asia, joka nauhoituksissa oli “aitoa”, oli laulu. Voksut eivät kuitenkaan olleet peräisin alkuperäisiltä artisteilta, vaan coverbändien muusikoilta, jotka olivat erikoistuneet idoliensa lauluäänten matkimiseen. Nirvanan Kurt Cobainin, Doorsin Jim Morrisonin, Amy Winehousen ja Jimi Hendrixin kappaleet (uudelleen)sävellettiin Googlen tekoäly Magentan avulla ja musiikki luotiin tietokoneiden ohjaamilla digitaalisilla soittimilla. Lost Tapes ei ollut suinkaan ensimmäinen musiikillinen tekoälyprojekti. Beatlesin, Bachin ja Beethovenin tyylistä musiikkia oli tehty jo aiemmin.

Tekoäly: Erityistä yhteistyötä ihmisen ja koneen välillä

Se, että nykytaiteilijoiden sävellysten takana ei ole vain “inhimillinen tekijä”, on tuskin tunnistettavissa monissa tuotannoissa, kunhan tekoälyä käytetään hyvällä. Toiset taas suuntaavat huomion aivan tietoisesti digitaalitekniikkaan. Esimerkiksi Taryn Southern julkaisi vuonna 2018 albuminsa merkittävällä nimellä “I am AI”, joka on sävelletty ja tuotettu peräti neljällä musiikkiohjelmalla: AIVA, Google Magenta, Watson Beat ja Amper Music.

Biisejä tekoälyn äänellä

Holly Herndon kehitti yhdessä kumppaninsa Mat Dryhurstin kanssa “tekoälypoikasen”, jota ruokitaan ensisijaisesti datapohjaisilla äänillä ja soundeilla. Hän oli jo aiemmin lanseerannut tekoälyyn perustuvia kappaleita ja lopulta koko albumin “Proto”. Jotkut kutsuvat Hollya myös tekoälymusiikin kummitädiksi.

Tyylillistä imitointia

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista mainita, että tutkijat ovat toistuvasti yrittäneet analysoida ja luoda uudelleen muusikoiden yksilöllisiä tyylillisiä vivahteita. Esimerkiksi SONY CSL -tutkimuslaboratorion tutkijat ovat saaneet aikaan ensimmäiset täydelliset tekoälyn kirjoittamat kappaleet, jotka on kehitetty FlowMachines-järjestelmällä, joka oppii musiikkityylejä valtavasta tietokannasta. Kappale “Daddy’s Car” ei ole Beatlesin säveltämä, mutta se on sävelletty heidän tyylillään – ainakin tutkijoiden ymmärtämällä tavalla.

Näemme, että tekoälymusiikki tarjoaa visionäärisiä ja luovia vaihtoehtoja sille, miltä musiikki voisi näyttää ja kuulostaa tulevaisuudessa. Tekoäly kuitenkin tarvitsee ihmistä tulkitsemaan tunnetta, sitä se ei vielä itse osaa. Mitä mieltä olet? Aiotko kokeilla tekoälyn hyödyntämistä omassa musiikin tekemisessä? Kerro kommentilla 🙂

Suomalainen muusikko

Näytä kaikki Mathiasn blogipostaukset