Oliko Mozart ensimmäinen musiikkipiraatti?

Musiikkiteollisuus antautuu nykyään musiikin luvattomille latauksille ja striimauksille eikä tälle laittomalle toiminnolle voi oikein tehdä mitään. Voisi luulla, että tämä ilmiö kuuluu tekniikan kehittymiseen, mutta ajatellaanpa asiaa tarkemmin. Noin 250 vuotta sitten Vatikaanin yksi musiikillisimmista salaisuuksista kopioitiin erään 14-vuotiaan toimesta.

Musikaalinen mysteeri Rooman Sikstuksen kappelissa oli todellisuutta parisataa vuotta sitten ja Gregorio Allegrin sävellystä nimeltään “Misere mei, deus” esitettiin 140 vuoden ajan vain Pyhän Viikon aikana. Vuodesta 1630 alkaen tätä papin a cappella-sävellystä vaalittiin eräänä Vatikaanin salaisuutena ja sen jakelu sekä esittäminen missään muualla oli ankarasti kiellettyä. Tähän uskaltautunut henkilö olisi erotettu kirkosta välittömästi. Paavin silmissä kyseinen sävellys oli niin lähellä Taivasta ja täydellisyyttä, että sen nuottien jakaminen olisi ollut rikollinen teko. Ja Paavin sana oli laki.

Kirkollinen salamyhkäisyys

Tämä edellämainittu “kopiosuoja” on Vatikaanin uskomusten mukaan melko yksinkertainen asia. Puhutaan kuitenkin ajassa Barokista Wieniläisklassismiin. Sävellyksestä Miserere on olemassa vain yksi käsinkirjoitettu nuotti ja sävellyksen opettelu korvakuulolta ja sitten kopionti ja esittäminen on aivan liian monimutkaista, joten sen salassapidon ei luulisi olevan ongelma. Mutta salassapito ei suojaa nokkeluudelta. Sävellyksen kirjoitti Paavi Clement XIV ja kerran eräs 14-vuotias musikaalinen ihmelapsi sai osallistua eräälle keskiviikon messulle Sikstuksen kappelissa, jossa sävellys esitettiin. Tämä nuori herra kuuli Allegrin Miserere mei, Deus ja kopioi sen sitten lähes täydellisesti.

Seuraavana Hyvän Perjantain messulla hän istui taas kirkossa ja teki muutaman korjauksen. Hänen nimensä oli Wolfgang Amadeus Mozart. Kun nuori Mozart jatkoi matkaansa Italiaan hän paljasti tämän taivaallisen kuorosävellyksen salaisuuden, joka oli ollut pitkään verhottu legenda.

14-vuotias Mozart

Hyväntahtoinen piraatti, luova varas vai musikaalinen ilmiantaja?

Oliko Mozart siis oikeasti ensimmäinen “musiikkipiraatti“? Häntä ei ainakaan nykyään pidetä sellaisena. Hän vain kirjoitti ylös kappaleen ilman sen levittämistä eikä hän halunnut tehdä sillä voittoa. Teknologia ei vielä silloin todellakaan mahdollistanut nuottien levittämistä tuhansille ihmisille välittömästi. Internetin musiikkipiratismi oli vielä vuosisatojen päässä. Mozart vain vapautti sävellyksen tarpeettomasta häkistään oveluudella, täydellisellä sävelkorvalla ja naiiviudella. Voimme siis varmaan olla yhtä mieltä termistä “ensimmäinen musikaalinen ilmiantaja“.

Kunniaa ja anteeksianto rangaistuksen sijaan

On myös mielenkiintoista, että Mozartia ei rangaistu millään tavalla, päinvastoin. Paavi oli niin vaikuttunut hänen ainutlaatuisista kyvyistään, että hän aateloi pojan “Chivalric Order of the Golden Spur” -ritarikuntaan. Havainnollistaaksemme Mozartin tehtävän vaikeusastetta: Miserere on koraalinen sävellys yhdeksälle äänelle. Kun viisiääninen kuoro laulaa yhden osan, toinen neliääninen kuoro laulaa koristellun variaation toisessa huoneen osassa. Ja kaikki tämä kestää 12-13 minuuttia (vaikka sävellyksestä on erilaisia versioita). Eli siis kaiken tämän muistaminen ja kirjoittaminen puhtaaksi!?

Sanotaan EI piratismille!

Tämä artikkeli ei ole millään tavalla kunnianosoitus musiikkipiratismille. Musiikkiteollisuus mukaanluettuna säveltäjät, sanoittajat ja muusikot kärsivät juuri tästä musiikkinsa luvattomasta jakelusta. On arvioitu, että vain väärennetyn rahan markkinoiden voitot ovat suurempia kuin musiikkipiratismin. Joten ole ystävällinen äläkä varasta musiikkia vaan tue artisteja, jotka ovat työskennelleet todella kovasti tarjoillakseen sinulle osia tästä mahtavasta taiteenlajista.

Tommi aloitti rumpujen soiton 12 vuoden iässä. Hän tykkää myös soittaa "iltanuotiokitaraa" ja nauttii kaikesta musiikista avoimin mielin. Groovaus ja fiilis on Tommille tärkeintä.

Näytä kaikki Tommin blogipostaukset